Teatteri kuuluu Kemin imagoon

Joki ja meri loivat kemiyttä. Aluksi, Kemiä perustettaessa, mietittiin talouselämää, meri- ja kauppakeskusta. Kemi ei ollut kulttuurikaupunki, vielä. Tarvittiin kouluja, tehtaita, tiloja.

Näytelmätoiminta syntyi Kemissä jo 1880-luvulla. Uranuurtajia olivat Raittiusseura Toivo ja Kemin Työväenseura. Kemin Teatteri perustettiin 1930-luvulla. Sitä kaupunkikin avusti. Muutaman välivaiheen jälkeen kemiläinen teatteritoiminta yhdistettiin ja kunnallistettiin kaupunginjohtajan johtamana vuonna 1947. Niin teatterin taakse saatiin kaikki kansalaispiirit, ja näin on ollut jo 75 vuotta.

Teatteri on sijainnut jo pitkään kemiläisten sielussa. Taidekulttuuri ei ole täällä elitististä, kemiläinen teatteri ei ole vain harvojen. Teatteri on kaikkien. Nyt kaupunkilaiset odottavat selkeitä ratkaisuja kaupunginteatterin olemassaolon ja kehityksen ratkaisemiseksi. Teatteri on tärkeä vetovoimatekijä ja pitovoima, se kuuluu erottamattomasti kulttuurikaupunki Kemin imagoon.

Kulttuurin kuluttaminen on kansalaisten, kaupunkilaisten hyvinvoinnin tärkeä osatekijä. Yleisesti tavoitteena on sisäisesti vireä ihminen. Tiukkojen tieteellisten ja monikansallisten tutkimusten perusteella voidaan kiistatta todeta, että kulttuuriaktiivisuus edistää ihmisten terveyttä ja pidentää elinikää. Kulttuuriin kohdistuvat jatkuvat leikkaukset vaarantavat tämän.

Vierailu- tai tuotantotyyppisen teatterin toiminta on hankalaa ja kallista, esimerkiksi matkat ja majoitus maksavat. Teatterialan freelancerit ovat etäällä, 500–700 kilometrin päässä Kemistä. Etelä-Suomessa kaikki tarvittava on lähellä, lähijunalla pääsee. Kemissä ei.

Teatterin valtionosuudet päätetään nykyään kuuden vuoden sykleissä eli turvaa on, mutta jos esimerkiksi Kemin kaupunginteatterissa tehdään suuria muutoksia, joutuvat vaikkapa henkilökunnan työvuodet uuteen tarkasteluun.

Nyt kannattanee vielä katsoa eikä sitten katua. Kun selviämme tilaongelmista ja koronaviruksen aiheuttamasta kahden vuoden horroksesta, tilanne voi olla aivan uusi. Nykypohjalla Kemin kaupunginteatterin toiminnan käynnistäminen on viisasta. Tärkeää on myös keskittyä teatterin tulojen kehittämiseen.

Alueellisuus on aina ollut vaikuttavaa teatterin toiminnassa, merkittäviä ovat näytelmien valinnat, niiden aiheet, omat näyttelijät ja muut tekijät, kotoinen elo, paikallinen väri. Näihin ei vierailutyyppisesti kyetä.

Teatterin tukeminen ja sen esityksiin osallistuminen ovat yhteisöllistä toimintaa. Jos työ onnistuu tai esitys on hyvä, se vahvistaa mukana olevien uskoa itseensä ja yhteistyön merkitykseen.

Kulttuuri- ja tiedesäätiö Kemi 2000 hallitus

Heikki Lääkkölä, pj

Margit Kettunen, vpj

Jukka Halttunen

Venla Kakko

Talvikki Kemppinen

Markku Kokkola