Historia

Kulttuuri- ja tiedesäätiö Kemi perustettiin vuosituhannen vaihteessa kehittämään kaupungin ainutlaatuisen vilkasta kulttuurielämää.

Säätiön peruspääoman, 150 000 markkaa lahjoitti kaupunki 130-vuotisjuhlakokouksessaan.

Toiminnallaan kulttuuri- ja tiedesäätiö on pyrkinyt kasvattamaan pääomaansa, virittämään keskustelua kotikaupunkinsa tulevaisuudesta ja ennen kaikkea edistämään kulttuuritoimintaa ja paikallista tutkimusta.

Säätiön historia lyhyesti

2020

Annikki Riekon muistonäyttely

Säätiö avasi 20-vuotisjuhlavuotensa posliinimaalari Annikki Riekon näyttelyllä ”Kurjen kutsu”, nähtävänä 6.3. 2020. Näyttely koostui pääosin pysyväksi näyttelyksi tarkoitetuista teoksista, jotka ovat osa Annikki Riekon laajaa kokoelmaa, jonka hän on lahjoittanut Kulttuuri- ja tiedesäätiö Kemi 2000:lle. Koronapandemia keskeytti näyttelyn heti toisella viikolla, Näyttelyyn tutustuminen onnistui uudestaan 2.6. lähtien ja se oli avoinna 16.8. saakka. Näyttelyn nimikkoteoksen ”Kurjen kutsu” (2003) säätiö lahjoitti Kemin taidemuseolle.

2020

2019

Testamenttilahjoitus

Valtuuskunnan syyskokouksen 2019 yhteydessä julkistettiin säätiön saama merkittävä testamenttilahjoitus: Jorma ja Annikki Riekko ovat testamentissaan määränneet omaisuutensa kokonaisuudessaan säätiölle.

2019

2019

Kemi 150 vuotta

Säätiön järjestämässä Kemi 150 vuotta juhlaseminaarissa, ”Vihreä, kestävä Kemi”, tähtitieteen professori, emeritus Esko Valtaoja (kuvassa oikealla) luennoi aiheesta "Kemin asema maailmankaikkeudessa" ja sai vastaanottaa huomionosoituksena katukyltin, joka osoittaa, että kaupunki on nimennyt yhden katuosuuden Kemin kaduista Valtaojankaduksi.

Kylttiä luovuttamassa säätiön hallituksen puheenjohtaja Heikki Lääkkölä (kuvassa vasemmalla) yhdessä Kemin kaupunginjohtaja Tero Nissisen kanssa.

2019

2018

Tietoa keskussairaalasta

Valtuuskunnan syyskokouksessa 28.11. Merihovissa kuultiin Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n lääketieteellisen johtajan, Paavo Uusimaan puheenvuoro.

2018

2017

Yleisradion vieraana

Säätiön valtuuskunnan kevätkokous 2017
 pidettiin Kemin Digipoliksessa. Yleisradion vieraana.

2017

2016

Kevätkokous kaivoksella

Säätiön valtuuskunnan kevätkokous pidettiin 
20.4.2016 Outokumpu Chrome Oy:n Elijärven 
kaivoksen tiloissa. Kaivoksen johtaja Jyrki Salmi (seisomassa)
 esitteli kokousväelle kaivoksen toimintaa.

2016

2015

Ensimmäinen Kemi-palkinto

Ensimmäinen Kemi-palkinto myönnettiin 2015 
Länsi-Pohjan jousikvartetille (nyk. Meri-Lapin
jousikvartetti).

2015

2014

Kemi 145 vuotta

Vuonna 2014 Kemi täytti 145 vuotta. Juhla-
seminaarissa ”Kemin kolmas vuosisata” keskusteltiin
 kaupungin tulevaisuudesta. Mukana muun muassa
 MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila ja Stora Enson 
maajohtaja Lauri Peltola.

2014

2009

Kemi 140 vuotta

Professori Esko Valtaoja ja opetusneuvos
Pentti Puro tarkkaavaisina seminaarissa
kaupungin 140-vuotisjuhlaseminaarissa vuonna 2009.

2009

2008

Taidehuutokauppa

Hanna-Kaisa Taanila tutustui taidehuutokaupan
antiin vuonna 2008.

2008

2007

Kulttuurikolehti

Kemin Innon tytöt vauhdittivat Kulttuurikolehti-
keräyksen avausta vuonna 2007.

2007

2001

Opetusministeri vieraana

Opetusministeri Maija Rask vieraili säätiön
syyskokouksessa vuonna 2001. Ministerin kanssa
keskustelemassa Jorma Riekko (vas.) ja Pentti Puro.

2001

Säätiön historia

Oli tammikuu vuonna 1999. Muutamia kemiläisiä kokoontui Kemin kaupunginkirjastoon keskustelemaan kemiläisen kulttuurin kehittämisestä. Aiheena oli kulttuurirahaston suunnittelu. Vuoden lopulla puhuttiin kulttuurisäätiöstä. Valmisteleva työryhmä piti kokouksiaan kirjaston lisäksi taidemuseossa, ravintola Shamaanissa, hotelli Cumuluksessa ja Kemin kaupungintalolla.

Laajentuneen valmistelevan työryhmän aktiiveja olivat Risto Andersson, Markku Kokkola, Kauko Kemppinen, Unto Käyhkö, Irma Melin, Tuovi Pulkka, Pentti Puro ja Jorma Riekko. Varsinainen aloitteentekijä oli Tuovi Pulkka. Maailmalla pelättiin, että vuosituhannen vaihteessa tietokoneet tulevat hulluiksi, lentokoneet putoavat taivaalta, puhelinliikenne lakkaa… Valmisteleva työryhmä ei uskonut maailmanlopun läheisyyteen eikä yhtynyt joukkohysteriaan, vaan jatkoi työskentelyään.

Kemin kaupunginvaltuusto päätti sitten 100-vuotisjuhlakokouksessaan 4. tammikuuta 2000 perustaa Kulttuuri- ja tiedesäätiö Kemi 2000 -nimisen säätiön ja luovutti sen peruspääomaksi 150000 markkaa. Säädekirjan kaupunki allekirjoitti 18.8.2000. Patentti- ja rekisterihallitus antoi luvan säätiön perustamiseen ja vahvisti laaditut säännöt 11.10.2000.

Marraskuussa (26.11.) 2000 pidetyssä säätiön järjestäytymis- ja syyskokouksessa todettiin säätiön valtuuskunnan kokoonpanoksi seuraavat 30 ihmistä: Lauri Aaltonen, Kimmo Arstio, Pekka Heino, Maarit Herranen, Esko Hiltunen, Marja-Liisa Hynninen, Juha Kiiha, Jouni Knihtilä, Erkki Kouri, Pekka Lainas, Heikki Lääkkölä, Irma Melin, Sven Nyberg, Antti Palo, Maire Pasanen, Mikko Pekkala, Martti Pietarila, Tuovi Pulkka, Katriina Pärssinen, Niilo Rauhala, Liisa Rautiainen, Pekka Saari, Ahti Salmela, Ritva Siikala, Terttu Soinila, Pertti Stöckel, Eero Säily, Paavo Takalo, Marja-Leena Tervahauta ja Lasse Vartiainen.

Valtuuskunnan puheenjohtajaksi valittiin seuraavaksi kalenterivuodeksi Heikki Lääkkölä ja varapuheenjohtajaksi Marja-Leena Tervahauta.

Valtuuskunnan valitsema säätiön hallitus järjestäytyi 22.1.2001. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Pentti Puro ja varapuheenjohtajaksi Markku Kokkola. Muina jäseninä toimivat Talvikki Kemppinen, Margit Kettunen, Unto Käyhkö, Jorma Riekko ja Kaisa Toiviainen. Unto Käyhkö ja Talvikki Kemppinen valittiin hallitukseen Kemin kaupungin edustajina. Sihteereinä toimivat Anja Holpainen sekä Jaana Pulkkinen.

Jo ensimmäisessä kokouksessaan 19.12.2000 hallitus totesi odotetusti tärkeimmäksi tehtäväkseen varainhankintatoiminnan. Erityisesti päätettiin korostaa valiokuntatyöskentelyn merkitystä.

Kaksikymmenvuotias Kulttuuri- ja tiedesäätiö Kemi 2000

Toimintavuoden 2001 merkittävin tapahtuma oli Jorma Koivusen ja Raija Näätsaaren rahaston perustaminen. Syyskokouksessa opetusministeri Maija Rask esitelmöi aiheesta Valtiovallan rooli ja keinot alueellisten ja paikallisten säätiöiden tukemisessa. Vuoden 2002 keskeisiin aikaansaannoksiin kuului säätiön esitteiden, korttien ja adressien valmistuminen sekä niiden myynnin käynnistäminen. Toiminnan alkuvuosina pyrittiinkin erityisesti säätiön julkisuuskuvan kehittämiseen. Vuosina 2003 ja 2004 säätiö vastaanotti merkittäviä lahjoituksia Kemin Seudun Osuuspankilta ja Kemin kaupungilta, joka ohjasi säätiölle 37000 euroa kaupungin saamasta Regina Niemisen perinnöstä.

Valtuuskunta päätti vuoden 2006 syyskokouksessaan, että valtuuskunnan jäsenet osallistuvat puheenjohtajansa johdolla kansalaiskeräyksen järjestämiseen seuraavana vuonna. Vuosi 2007 muistetaankin säätiön toiminnassa Kulttuurikolehdistaan, jonka keräystapoina olivat lipaskeräys, haastekampanja ja kulttuuria esittelevän ison keräyslippaan sijoittaminen Kemin kulttuurikeskuksen aulaan. Keräyksen avaus liittyi kulttuurikeskuksessa 15.9.2007 pidettyyn Kulttuurin ja tieteen päivään. Keräystoimikunta järjesti Tieteen päivän myös 20.11.2007.

Taiteilija Kari Waldenin lahjoitettua säätiölle neljä grafiikanlehteä taidehuutokaupattavaksi hallitus lähestyi Kemin Kuvataiteilijoita. Yhteistyö taiteilijoiden kanssa toi huutokauppaan lisää taideteoksia. Osa huutokaupattavista oli yksityisten kemiläisten ”seiniltään” lahjoittamia tauluja. Huutokaupat pidettiin 13.5.2008 ja 26.11.2008.

Säätiön hallituksen ja toimihenkilöiden vuoden 2009 suurin voimainponnistus oli Kemin kaupungin 140-vuotisjuhlavuosi: säätiö järjesti Tulevaisuusseminaarin kaupungin syntymäpäivänä 5.3.2009. Seminaari oli yleisömenestys. Kaupunginteatterin katsomo oli ääriään myöten täynnä ja osa yleisöä seurasi tapahtumien kulkua Isossa auditoriossa, jonne oli videoyhteys teatterin salista. Luennoitsijoina olivat lapsiasiainvaltuutettu Maria-Kaisa Aula, EU-asiantuntija Ewa Hedkvist Petersen, toimitusjohtaja Juha Rantanen, maajohtaja Juha Vanhainen ja professori Esko Valtaoja. Seminaarin puheenjohtajana toimi suurlähettiläs Jari Vilén.

Juhlakokouksessaan kaupunginvaltuusto myönsi säätiölle 10000 euroa. Saman summan lahjoittivat myös Kemin Energia Oy ja apteekkari Katriina Pärssinen.

Valtuuskunta allekirjoitti 10.11.2011 julkilausuman, jossa se vaati opetus- ja kulttuuriministeriötä ottamaan uuteen käsittelyyn Kemi-Tornion ammattikorkeakouluun kohdistamansa aloituspaikkojen leikkauksen.

Säätiön asiamies Jorma Virtasen aloitteesta ja hänen lahjoituksensa turvin toteutettiin 15.11.2011 uusi kulttuuri- ja talousprojekti: Tanssijoiden Katja Lundénin ja Emilia Ahon Flamenco x 3 -flamencoilta, jonka lipputulot menivät lyhentämättöminä säätiön kautta kemiläisen kulttuurin tukemiseen. Ja teatterin katsomo oli jälleen täynnä ihmisiä – ja ihastusta.

Valtuuskunnan vuoden 2012 kevätkokouksen päätöksen mukaisesti tehtiin Suomen elokuvasäätiölle vetoomus, että KinoPirtti saisi raha-avustuksen tekniikan uusimiseksi ja toiminnan jatkamiseksi. Monien muidenkin kannanottojen jälkeen Elokuvasäätiö suhtautui myönteisesti avustuksen myöntämiseen ja KinoPirtti pääsi jatkamaan toimintaansa uusin varustein.

Alkuvuonna 2013 hallitus laati säätiön nimissä kannanoton Kemin sarjakuvakeskuksen toiminnan jatkamiseksi. Se toimitettiin Kemin kaupungille. Marraskuussa säätiö antoi julkilausuman Länsi-Pohjan jousikvartetin ja koko musiikkitoimen tulevaisuuden puolesta, kun Keminmaan kunta hallituksensa äänestyspäätöksellä 5-4 päätti irtisanoa kvartetin rahoittamista koskevan sopimuksen.

Mielenkiintoinen mutta säätiön aktiiveja työllistävä oli vuonna 2014 Kemin kaupungin 145-vuotisjuhlaseminaarin organisointi yhdessä kaupungin kanssa. Seminaarin periaatteista ja tavoitteista neuvoteltiin useaan otteeseen kaupunginjohtaja Tero Nissisen kanssa. Juhlaseminaarin nimen ideoi valtuuskunnan puheenjohtaja Heikki Lääkkölä: Kemin kolmas vuosisata. Lääkkölä toimi myös seminaarin puheenjohtajana. Esitelmöitsijöinä olivat mm. maajohtaja Lauri Peltola (Metsäteollisuuden tulevaisuus Suomessa ja Kemissä), tehtaanjohtaja Jari Tikkanen (Muuttuva metsäteollisuus – näkemyksiä Metsä Groupin Kemin tehtailta) ja Sitran johtaja, nykyään Finnveran pääekonomisti, Timo Lindholm (Uudet hyvinvoinnin ja työn toimintamallit).

Hyvin onnistuneitten seminaarijärjestelyjen innoittamana päätettiin jatkaa kaupungin ja säätiön yhteistyötä. Säätiö teki 11.12.2014 kaupunginhallitukselle esityksen tulevan yhteistyön periaatteista, jonka näkyvimpiä osoituksia on vuosittainen Kemi-palkinto. Se jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 2015. Tunnustuksen sai Meri-Lapin jousikvartetti.

Suomi 100 -juhlintaan vuonna 2017 liittyi kaksi säätiön projektia: Kansainvälinen Suomi– Kiina-seminaari ja projekti 12 tarinaa Kemistä. Seminaari järjestettiin lokakuussa yhdessä Kemin kaupungin kanssa. Se sai sekä ohjelmaltaan että sisällöltään erinomaisen palautteen. Esitelmöitsijäjoukko oli varsin arvovaltainen.

Kemi-tarinat suunniteltiin ja toteutettiin yhdessä Yleisradio Oy:n Kemin toimituksen kanssa. Tarinansa kertoi kaksitoista nykyistä tai entistä kemiläistä. Heidän puheenvuoronsa lähetettiin Radio Yle Kemissä marras-joulukuun aikana ja ne olivat kuunneltavissa myös Yle Areenassa. Kokemuksistaan kertoivat seuraavat henkilöt: Kaisu Harju, yrittäjä: Paluumuuttajana Kemiin; Jukka Ikäläinen, valmentaja: Kemiläistä jalkapallohistoriaa; Tony Kakko, muusikko: Lapsuus Kemissä 80-luvulla; Elisabeth Lattu, englanninopettaja: Kemiin muuttaminen tuntui mahdottomalta, mutta nyt on toisin; Ville Eerikkilä, radiopersoona, toimittaja: Kimppakämpässä Lämärien huoltajana; Hannele Kauppinen, teatteriohjaaja, laulaja: Yö rakotulilla lumilinnan takana, keskellä Kemiä; Eero Filpus, pääluottamusmies: Kemi Oy:n kriisivuodet 1970–1980-lukujen vaihteessa; Albana Mustafi, yrittäjä: Kun Suomesta tuli kotimaa; Tapio Siikala, päätoimittaja, radiojohtaja: Kun Rozanne Ridgway Kemissä kävi ja Chilen vallankumousta vastustettiin; Timo Sotisaari, kalastaja: Kalastajaelämää Perämeren saaressa; Tanja Sipilä, muotoilija: Miten minusta tuli minä; Juha Ruusuvuori, kirjailija: Kemin lyseo piitlestukkien aikaan.

Hallituksen asettama adressityöryhmä sai hankkeen päätökseen syksyllä 2017. Nyt säätiön toimintaa voi tukea käyttämällä uusittuja suruadresseja ja uusia kortteja. Uudet tuotteet pohjautuvat taitelija Jorma Kuulan teoksiin. Kortit soveltuvat sekä surullisiin että iloisiin yhteydenottoihin.

Vuoden 2017 kansainvälisen Suomi–Kiina-seminaarin jälkeen säätiön aktiiveillakin oli hymy herkässä. Oli onnistuttu! Kuvassa vasemmalta Talvikki Kemppinen, Heikki Lääkkölä, Hannu Pirkola, Airi Paloste, Margit Kettunen ja Anja Holpainen. Kuva: Kulttuuri- ja tiedesäätiö Kemi 2000:n kuva-arkisto.

Kemin 150-vuotisjuhlan suunnittelu aloitettiin jo vuoden 2018 alussa. Yhdessä kaupungin kanssa säätiö rakensi juhlapäivän 5.3.2019 ohjelmaa: seminaaria, sen sisältöä ja esitelmöitsijöiden hankintaa ja muita juhliin liittyviä tapahtumia. Säätiö kutsui ja järjesti 27.3.2018 tasokkaan flamenco-illan. Katja Lundén Company esitys oli Flamencosauna. Salintäysi yleisö sai kohdata ja kokea Kemissä harvinaisen tanssitaide-elämyksen.

Kemin tuoreen kaupunkistrategian mukaisesti 5.3.2019 päätapahtuman nimeksi valittiin Vihreä, kestävä Kemi – Kemi 150 vuotta juhlaseminaari, jonka esiintyjiksi saatiin alansa huippuasiantuntijoita: mm. filosofian tohtori Ilkka Teerijoki, professori Mari Vaattovaara, professori Esko Valtaoja ja EU:n komission puheenjohtajan arktisten asioiden neuvonantaja Jari Vilén. Vihreää, kestävää Kemiä esitteli kaupunginjohtaja Tero Nissinen ja seminaarin päätöspuheen piti Kulttuuri- ja tiedesäätiö Kemi 2000:n hallituksen puheenjohtaja Heikki Lääkkölä. Illalla juhlayleisö tutustui Kemin historialliseen museoon ja siirtyi kaupungin vastaanotolle. Seuraavana aamuna alkoi koko päivän kestävä englanninkielinen International Industrial Circular Economy Forum eli kansainvälisen teollisen kiertotalouden foorumi. Se pidettiin Lumilinnan Lumihiutale-ravintolassa.

Juhlaseminaarikutsussa pyydettiin muistamiset osoittamaan Kemin kulttuuri- ja tiedesäätiön tilille jaettavaksi apurahoina Kemin kulttuurielämän ja Kemiä koskevan tieteellisen tutkimuksen tukemiseksi.

Tätä kirjoitettaessa (kesällä) ei ole vielä tiedossa kaikki säätiön vuoden 2019 toteutuvat toiminnot, esimerkiksi tämän vuoden Kemi-palkinnon saaja valitaan syksyllä.

Säätiön tavoitteena on ollut kaiken aikaa sijoitustoiminnan suunnitelmallisuus, niin että varallisuutta hoidetaan paitsi turvallisesti myös tuottavasti. Osa varoista on sijoitettu kahteen asunto-osakkeeseen, ja pankkitileillä olleet varat siirrettiin vuonna 2017 OPsijoitusvakuutukseen. Valtuuskunnan jäsenen Ahti Salmelan sijoittamistapoja koskevan aloitteen pohjalta säätiön varainhoidon riskinottoa on jonkin verran lisätty vuodesta 2016 alkaen, ja työ jatkuu. Varainhoitoon liittyy sekin, että säätiön valtuuskunta, hallitus ja kaikki toimihenkilöt toimivat aatteellisesti talkoopohjalta, palkkiotta.

Säätiön valtuuskunta

Säätiön valtuuskuntaan kuuluu vähintään 24 ja enintään 30 jäsentä, joiden toimikausi on neljä kalenterivuotta. Valtuuskunta täydentää itse itseään. Valtuuskuntaan ovat kuuluneet seuraavat henkilöt:

Lauri Aaltonen (2001–2008), Olli Ahonen (2014–2021), Anna Alm (2013–2020), Kimmo Arstio (2001–2006), Anu Grönlund (2013–2016), Kari Hanhisuanto (2014–2021), Osmo Happonen (2004–2016), Kaisu Harju (2008–2013), Pekka Heino (2001–2016), Mikael Henriksson (2017–2020), Maarit Herranen (2001–2002), Esko Hiltunen (2001–2002), Juhani Hiltunen (2017–2020), Kimmo Hirvenmäki (2013–2020), Erkki Huttunen (2005–2010), Marja-Liisa Hynninen, nykyään Marja-Liisa Kelhä (2001–2013 ja 2017–2020), Maria Jauho (2014–2021), Marja-Liisa Kelhä, ks. Marja-Liisa Hynninen, Talvikki Kemppinen (2012–2015), Hannele Keränen (2013–2016), Arja Ketola-Soppela (2007–2009), Margit Kettunen (2012– 2013), Juha Kiiha (2001–2016), Jouni Knihtilä (2000–2010), Eila Knuuti (2008–2019), Jorma Koivunen (2005–2014), Markku Kokkola (2005–2007 ja 2011–2012), Markku Korpela (2009–2020), Erkki Kouri (2001–2004), Katariina Kummala (2014–2015), Pekka Lainas (2001–2004), Heikki Lääkkölä (2001–2016), Ville Mankkinen (2016–2019), Irma Melin (2001–2012), Sanna Moilanen (2011–2012), Hannu Myllykoski (2009–2016), Juha Mäkimattila (2013–2020), Esko Nousiainen (2019–2022), Tiina Nousiainen (2010–2014), Tarja Nurkkala (2011–2013), Sven Nyberg (2001–2020), Antti Palo (2001–2010), Päivikki Palosaari (2003–2007), Airi Paloste (2005–2020), Maire Pasanen (2001–2011), Mikko Pekkala (2001–2004), Teuvo Peltoniemi (2017–2022), Martti Pietarila (2001–2020), Hannu Pirkola (2014–2015), Leena Pitkänen (2015–2018), Veli Pohjonen (2007–2010), Tuovi Pulkka (2001–2003), Anne Puro (2017–2020), Katriina Pärssinen (2001–2010), Niilo Rauhala (2001–2010), Liisa Rautiainen (2001–2004), Ossi Repo (2007–2008), Mirja Rintala (2007), Arja Saarento (2014–2021), Pekka Saari (2001–2003), Ahti Salmela (2001–2020), Jyrki Salmi (2017–2020), Hannu Sarrala (2003–2014), Eero Sauri (2005–2016), Ritva Siikala (2001– 2004), Lea Silvenius (2015–2018), Kari Silvennoinen (2011–2022), Terttu Soinila (2001– 2014), Pertti Stöckel (2001–2014), Eero Säily (2001–2020), Juha Taanila (2012–2019), Paavo Takalo (2001–2004), Jarkko Tehomaa 2003–2008), Aimo Tervahauta (2013–2020), Marja- Leena Tervahauta (2001–2012), Aaro Tiilikainen (2017–2020), Reijo Tolppi (2011–2013), Tuomas Tölli (2019–2022), Kalervo Ukkola (2005–2006), Lasse Vartiainen (2001–2011), Jari Vesa (2017–2020), Jukka Vilén (2009–2020).

Säätiön valtuuskuntaa johti ensimmäisenä Heikki Lääkkölä (2001–2016). Vuoden 2017 alusta hänet valittiin hallituksen puheenjohtajaksi. Lääkkölän jälkeen valtuuskunnan puheenjohtajaksi nousi Airi Paloste, joka oli valtuuston varapuheenjohtajana vuosina 2009– 2016. Valtuuston varapuheenjohtajia on Palosteen lisäksi ollut viisi: Marja-Leena Tervahauta (2001–2002), Tuovi Pulkka (2003), Päivikki Palosaari (2004), Katriina Pärssinen (2005– 2008) ja Juha Taanila (2017–).

Säätiön hallituksen kolme ensimmäistä puheenjohtajaa asettui kuvattavaksi vuonna 2014, jolloin Pentti Puro, säätiön hallituksen ensimmäinen puheenjohtaja (2001–2012), valittiin kunniapuheenjohtajaksi. Vasemmalla hallituksen puheenjohtaja (2013–2016) Aaro Tiilikainen ja oikealla tuolloinen valtuuskunnan puheenjohtaja Heikki Lääkkölä, myöhemmin hallituksen puheenjohtaja (2017–). Kuva: Kulttuuri- ja tiedesäätiö Kemi 2000:n kuva-arkisto.

Säätiön hallitus

Säätiön hallitukseen kuuluu seitsemän jäsentä, joista kaksi on Kemin kaupunginhallituksen esittämiä. Säätiön valtuuskunta valitsee hallituksen aina kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Nykyisen hallituksen toimikausi on 2019–2020. Hallituksen kokouksiin osallistuvat myös valtuuskunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä asiamies ja sihteeri. Hallituksen jäseninä ovat toimineet seuraavat henkilöt:

Marja-Liisa Hynninen (2011–2016), Jouko Juntunen (2011–2020), Venla Kakko (2017–2020), Talvikki Kemppinen (2001–2010 ja 2015–2020), Margit Kettunen (2001–2010 ja 2013– 2020), Markku Kokkola (2001–2004 ja 2007–2010 ja 2013–2020), Unto Käyhkö (2001– 2006), Heikki Lääkkölä (2017–2020), Hannu Pirkola (2015–2020), Pentti Puro (2001–2014), Jorma Riekko (2001–2012), Seppo Saari (2005–2012), Aaro Tiilikainen (2005–2016), Kaisa Toiviainen (2001–2003), Kalervo Ukkola (2003–2004), Pirjo Viitala (2011–2014).

Hallitusta johti ensimmäiset kaksitoista vuotta Pentti Puro (2001–2012). Hänen jälkeensä puheenjohtajia on ollut kaksi: Aaro Tiilikainen (2013–2016) ja Heikki Lääkkölä (2017–2020). Varapuheenjohtajana Tiilikainen toimi vuosina 2005–2012. Kaksi muuta varapuheenjohtajaa ovat Markku Kokkola (2001–2004 ja 2013–2016) sekä Margit Kettunen (2017–2020).

Hallitus on perustanut tarpeen mukaan valiokuntia, joita ovat olleet työvaliokunta, tiedotusvaliokunta, prosenttivaliokunta, keräysvaliokunta ja lakiasiainvaliokunta.

Säätiön toimihenkilöt

Asiamiehenä ovat toimineet Unto Käyhkö (2001–2006), Juha Taanila (14.8.2007–2009), Sanna Moilanen (1.1.–30.11.2010) ja Jorma Virtanen (1.12.2010–).

Säätiön sihteerinä on alusta asti ahkeroinut Anja Holpainen (2001–). Alkuvuosina kokouksissa olivat läsnä sihteereinä myös Jaana Pulkkinen (2001–2006) ja Anne Rahkonen (2003–2004). Sihteeri Anja Holpainen on ollut säätiön koko tähänastisen historian ajan merkittävänä vaikuttajana kaikissa varainhankintaprojekteissa ja muissa tapahtumissa.

Säätiön kunniapuheenjohtajat ja kunniajäsenet

Opetusneuvos Pentti Puro (1927–2016), kunniapuheenjohtaja 2014
Kiinteistöneuvos Jorma Riekko (1929–2017), kunniajäsen 2013
Lehtori Terttu Soinila, kunniajäsen 2014
Ekonomi Jorma Koivunen, kunniajäsen 2016

Säätiön saamat lahjoitukset

Kulttuuri- ja tiedesäätiö Kemi 2000:n tarkoituksena on tukea ja kehittää monipuolisesti Kemin kulttuurielämää sekä Kemiä koskevaa tieteellistä tutkimusta. Yksityishenkilöt, yhteisöt ja yritykset voivat osallistua säätiön toimintaan lahjoituksin, testamentein tai keräämällä varoja säätiön pääoman kartuttamiseksi. Pääoman tuotto jaetaan apurahoina kemiläisille kulttuurin- ja tieteentekijöille. Säätiön iskulause onkin Tue tutkimusta, kannata kulttuuria!

Säätiö on vastaanottanut seuraavia lahjoituksia:
2000 Kemin kaupunki, säätiön peruspääoma 25000 € (150000 mk)
2001 Jorma Koivunen ja Raija Näätsaari, 25000 € (150000 mk)
2003 Kemin Seudun Osuuspankki, 30000 €
2004 Kemin kaupunki/Regina Niemisen perintölahjoitus, 37000 €
2010 Kemin kaupunki/Teuvo Toivosen perintölahjoitus, 38000 €

Näiden lisäksi säätiö on saanut muitakin lahjoituksia Kemin kaupungilta. Lisäksi säätiötä ovat tukeneet Kemin Energia Oy, Kemin seurakunta ja apteekkari Katriina Pärssinen. Pentti Puro, Hanna-Kaisa Taanila, Juha Taanila, Aaro Tiilikainen, Pentti Toivainen ja Jorma Virtanen ovat lahjoittaneet säätiölle merkkipäivinä tai muissa yhteyksissä saamiaan rahalahjoja.

Säätiö hallitsee myös Annikki ja Jorma Riekon rahastoa sekä Kemin kaupungin perustamaa Sonata Arctica -rahastoa.

Myönnetyt palkinnot ja apurahat

Kulttuuripalkinnot 2002–2003
2002 ohjaaja, taiteen monitaitaja Hannele Taiska Kauppinen 1500 €
2003 pianotaiteilija Tuomas Vertanen 1500 €

Neljäs Kemi-palkinto myönnettiin valtuuskunnan syyskokouksen 2018 yhteydessä elokuvateatteritoiminnan Kemissä pelastaneille ja uudelleen käynnistäneille yrittäjille, Juha ja Johanna Åhmanille. Kuva: Kulttuuri- ja tiedesäätiö Kemi 2000:n kuva-arkisto.

Kemi-palkinnot 2015–2018

Kulttuuri- ja tiedesäätiö Kemi 2000 ja Kemin kulttuurilautakunta jakavat vuosittain syksyisin Kemi-palkinnon. Se on tähän mennessä ojennettu seuraaville:

2015 Meri-Lapin jousikvartetti (tuolloin Länsi-Pohjan jousikvartetti): Mikko Sorri, Anna-Maija Ylisuvanto, Karri Perälä, Olli-Pekka Kajasviita 1000 €
2016 Kemin Lastenkulttuurikeskus Sarjis 1000 €
2017 kuvataiteilija Marjo Hyttinen 1000 €
2018 elokuvateatterin uudelleen käynnistäneet yrittäjät Johanna ja Juha Åhman 1000 €

Apurahojen saajat 2004–2019

Ira Ahlstrand, Kristiina Ahokas, Alhonkatu Rock -yhdistys ry, Hanna Alila, Anna Alm, Jelena Bet, Elisa Eskola, Kari Hanhisuanto, Eevi Hasu, Elsa Hasu, Milan Heiskanen, Timo Hietala, Juhani Hiltunen, Kimmo Hirvenmäki, Erkki Huru, Alpo Jakunaho, Tiina Joensuu, Juicy Sounds, Tuomas Julku, Juurakko-kirja, Raili Kantola, Karihaaran koulu, Karihaaran koulun Kalevalaiset lapset, Henna Karjalainen, Aino Kekäläinen, Olli Kelhä, Kemin Innon 100-vuotisjuhlakirja Edelläkävijä, Kemin Klaveeri, Kemin Kotiseutu- ja museoyhdistys ry, Kemin lyseon lukio/Cern-projekti, Kemin lyseon seniorit ry, Kemin Mielenterveysseuran kuvataideterapiaryhmät/Leena Palmu, Kemin Pohjola-Norden ry, Kemin Praati, Kemin prosaistit, Kemin Sarjakuvakeskus ry, Kemin Taideyhdistys ry, Kemin Tanssintuki ry, Kemin Työväen Mieskuoro ry, Keminsuun Nuorisoseuran näytelmäjaosto, Tuomo Kinnunen, Kirjoittajaryhmä Rinki ry, Olavi Korolainen, Pentti Korpela, Aino Korrensalo, Kulttuurivoimala–Galleria Voima, Helena Laakso, Merja Laine, Laitakari-kirja, Topi Lepojärvi, Heikki Leppäjärvi, Laura Leppäjärvi, Heli Luokkala-Nevalainen, Länsi-Pohjan Oratoriokuoro ry, Sanna Malo, Marttala-päivät -toimikunta, Jukka-Pekka Matikainen, Milla Mattila, Meri- Lapin Country ry, Meri-Lapin Ikonimaalarit/Kaija Reiman, Meri-Lapin Kanteleensoiton Edistämisrahasto, Sira Moksi, Arvo Myllymäki, Henri Nilsén, Kaisa Nurminen, Pirjo Nykänen, Nällin perinnetoimikunta, Nana Partanen, Joonas Pirttikangas, Jorma Pizén, Pohjan Mieslaulajat ry, Risto Pöykiö, Tiina Qvist, Anna-Riikka Rajanen, Joni Rasinkangas, Pentti Rauhala, Anu Riestola, Seppo Rintala, Ristikankaan Sosialidemokraatit 66 ry, Virve Räisänen, Tauno Salmi, Mervi Saukko, Sekakuoro Ajan Laulu, Jussi Siirilä, Matti Silveri, Slap Betty -yhtye/Teemu Ylinikka, Soitto-, laulu- ja tanssiryhmä OPA!, Mikko Sorri, Sotiemme Veteraanit Kemin Matrikkelitoimikunta, Sydänpuu-yhtye, Sysimön muistot talteen -toimikunta, Säkenöivä ry, Henna Takkinen, Kari Tikkala, Elisa Tuukkanen, Ari Viitala, Timo Vähä, Varpu Wiens, Teuvo Ypyä

Vuoden 2015 apurahojen saajia olivat Kemin Pohjola-Norden ry, Kemin prosaistit, Kemin Sarjakuvakeskus ry, Kemin Taideyhdistys ry, Kirjoittajaryhmä Rinki ry, Tuomas Julku, Aino Kekäläinen ja Heli Luokkala-Nevalainen. Saajia kuvattuna valtuuskunnan kevätkokouksessa. Kuvassa myös apurahojen jakajat: vasemmalla säätiön valtuuskunnan varapuheenjohtaja Airi Paloste ja kaikkien yllä valtuuskunnan puheenjohtaja Heikki Lääkkölä. Kolmas apurahojen jakaja oli valkopartainen säätiöasiamies Jorma Virtanen runoilija Heli Luokkala-Nevalaisen ja Kemin Taideyhdistyksen puheenjohtaja Aimo Tervahaudan takana. Kuva: Maria Jauho, Pohjolan Sanomat.

Lopuksi

Tämän pienen katsauksen lopuksi voidaan todeta, että Kulttuuri- ja tiedesäätiö Kemi 2000:n parinkymmenen ensimmäisen vuoden aikana säätiön sankareiksi ovat nousseet puheenjohtajat Heikki Lääkkölä, Airi Paloste, Pentti Puro ja Aaro Tiilikainen ja kaksi toimihenkilöä: Anja Holpainen ja Jorma Virtanen. He ovat ahkeruudellaan, tunnollisuudellaan ja asiantuntemuksellaan olleet toiminnan onnistumisen kannalta ratkaisevia ihmisiä. Heikki Lääkkölä toimi säätiön valtuuskunnan ensimmäisenä puheenjohtajana pitkään (2001–2016) ja valittiin vuoden 2017 alusta säätiön hallituksen puheenjohtajaksi, jona hän työskentelee edelleen. Airi Paloste aloitti valtuuskunnassa 2005. Vuodesta 2009 alkaen hänet valittiin varapuheenjohtajaksi ja vuodesta 2017 puheenjohtajaksi, jona toimii edelleen.

Pentti Puro (1927–2016) toimi hallituksen puheenjohtajana toiminnan alusta alkaen 12 vuotta (2001–2012) ja hallituksen jäsenenä vielä kaksivuotiskauden 2013–2014. Aaro Tiilikainen oli hallituksen varapuheenjohtajana vuosina 2005–2012 ja puheenjohtajana 2013– 2016. Valtuuskunnassa hän on toiminut sitten vuoden 2017 alusta alkaen. Anja Holpainen on ollut koko toiminta-ajan säätiön ikioma, ikinuori äiti, jota on tarvittu kaikkialla ja kaikkeen, ja hän on tuon kaiken hallinnut.

Jorma Virtanen on pisimpään jaksanut kulttuuri- ja tiedesäätiön asiamiehenä (2010–). Hänen lahjoituksensa turvin ja hänen työnsä tuloksena vuonna 2011 vietetty flamenco-ilta oli menestys sekä taiteellisesti että taloudellisesti. Hänen peukalonsa oli mukana myös vuonna 2018 pidetyssä onnistuneessa Flamencosauna-esityksessä. Näin esimerkkeinä.

Kulttuuri- ja tiedesäätiö Kemi 2000:n tarkoituksena on tukea ja kehittää Kemin kulttuurielämää sekä Kemiä koskevaa tieteellistä tutkimusta. Se kerääkin mahdollisimman paljon rahaa pois jaettavaksi, pääomaan tietenkään koskematta. Siksi suuri kiitos kuuluu lahjoittajille ja tukijoille.

Kirjoitus on julkaistu vuonna 2019 ilmestyneessä Kemin kotiseutu- ja museoyhdistyksen vuosikirjassa XXXV Jatulissa. Kirjoittaja Markku Kokkola.